Maaseutuasumisen paradoksi

20.11.2026
"Maaseudulla on oma tulevaisuus. Kylät voivat olla tulevaisuuden vetovoimatekijöitä - ei katoavaa perintöä."

Tiedotuslehti, marraskuu 2026, Rovaniemen Seudun Omakotiyhdistys

Lehtojärveläisen omakotitalon olohuone ja avokeittiö, jossa pariskunta koirineen laittaa ruokaa ja viettää aikaa
Maaseutuasumista Lehtojärvellä | Kuva Janne Jakola | Lehtokoto - Lehtojärven älykäs perinnekylä -hanke

Me suomalaiset olemme pohjimmiltamme metsän ja luonnon kansaa. Jopa 39 prosenttia meistä haluaisi asua maaseudulla [Maaseutubarometri 2023, Luke 79/2024], ja moni haaveilee elämästä, jossa luonto alkaa kotiovelta, on tilaa hengittää ja lapset saavat kasvaa turvallisessa, kylämäisessä ympäristössä. Silti tilastot kertovat toista tarinaa. Väestö keskittyy kaupunkeihin, ja harvaan asuttu maaseutu on menettänyt merkittävän osan asukkaistaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on paradoksiksi. Meillä on syvä kaipuu maalle, mutta kun unelmaa aletaan muuttaa todeksi, arjen realiteetit iskevät vasten kasvoja.

Ilmakuva Lehtojärveltä, jossa näkyy Lehtokoto -perinnekylän aluetta ja vapaita tontteja Rovaniemellä
Lehtokodon maalaismaisemaa | Kuva Janne Jakola | Lehtokoto - Lehtojärven älykäs perinnekylä -hanke

Kun unelma törmää arkeen 

Maallemuuttoa pohtivan lapsiperheen tai työssäkäyvän aikuisen vaakakupissa painavat luonnonrauhan ja tilan lisäksi täysin ymmärrettävät ja käytännölliset asiat. Miten arjen logistiikka hoituu, jos päiväkotiin tai kauppaan on pitkä matka? Miten käy harrastusten? Jäämmekö yksin uuden omakotitalomme keskelle, kun emme tunne kylästä ketään?

Eikä haaste rajoitu vain sosiaalisiin ja logistisiin kysymyksiin. Maaseudun kiinteistöjen heikentyneet vakuusarvot ja infran rakentamisen kustannukset voivat muodostaa rahoituksen pullonkaulan jopa niille, joilla olisi vakaa päätös muuttaa ja rakentaa.

Lisäksi kodilta odotetaan nykypäivänä paljon: sen on oltava energiatehokas, helppohoitoinen ja toimiva myös etätyöskentelyyn. Mielikuva maalla asumisesta ei lupaa ratkaisua näihin mieltä askarruttaviin asioihin. On täysin inhimillistä, että moni perääntyy näiden haasteiden edessä ja valitsee kaupunkilähiön, jossa palvelut ja naapurit ovat valmiina odottamassa.

Kuvassa on mies rakennustelineillä viimeistelemässä modernin perinnetalon kattorakenteiden koristeosia Lehtokodon alueella
Lehtokodon ensimmäinen rakentaja | Kuva Janne Jakola | Lehtokoto - Lehtojärven älykäs perinnekylä -hanke

Ihmisten ja talojen yhteisö

Mitä jos maaseudulla asumisen ei tarvitsisi olla valintaa unelman ja toimivan todellisuuden välillä? Tätä kysymystä me ratkomme Rovaniemen Lehtojärvellä, jonne olemme kehittämässä Euroopan unionin pohjoisinta älykästä perinnekylää, Lehtokotoa.

Lehtokodon ydinajatus on itse asiassa paluu perusasioihin: se on ihmisten ja talojen yhteisö. Olemme huomanneet, että pelkät seinät ja tontit eivät riitä, vaan tarvitaan rakenteita, jotka tekevät maaseutuarjesta sujuvaa, turvallista ja yhteisöllistä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Jakamistalous ja naapuruusapu: Lehtokodossa ei tarvitse omistaa kaikkea itse. Kyläyhteisö voi jakaa resursseja, oli kyse sitten yhteiskäyttöautosta, yhteisistä työkaluvajoista tai kimppakyydeistä harrastuksiin. Kun "moderni mummola" toimii, naapurilta saa apua paitsi sokerin lainaamiseen, myös lastenhoitoon tai pihan lumitöihin.
  • Talotekniikka ja ryhmärakentaminen: Älykkään perinnetalon konseptissa teknologia hoitaa energiatehokkuuden (esim. maalämpö, aurinkopaneelit) ja huoltotoimenpiteet ennakoivasti taustalla, jolloin asukkaalle jää aikaa elämiseen. Ryhmärakentamisen malli taas pyrkisi pienentämään yksittäisen perheen kustannuksia ja riskejä, vastaten suoraan rahoitushaasteisiin.
  • Yhteiset tilat: Kylätalo Lehtopirtti tarjoaa jo nyt puitteet harrastamiselle, puistoleikeille, pihapeleille, urheilulle ja pelaamiselle, juhlille, liikunnalle, kuntosalille ja ihmisten kohtaamisille – aivan kuin kaupunkilähiön asukastilat, mutta autenttisessa maalaismiljöössä. 
  • Talojen verkosto: Myös talot voivat toimia yhteisönä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energian ja tiedon jakamisen alueen sisällä, jolloin koko kylä toimii resurssiviisaasti.

Kuvassa Lehtokodon modernin perinnetalon rakennustyömaa, jossa kaksi lasta leikkii ja vetää leukoja rakennustelineiden luona
Koko perhe touhuaa Lehtokodossa | Kuva Janne Jakola | Lehtokoto - Lehtojärven älykäs perinnekylä -hanke

Kyläelämää omilla ehdoilla

Ihmisten ja talojen verkosto älykkäine ratkaisuineen voi olla maailmaa muuttava ajatus, joka tekee modernista maalaiselämästä mahdollista, ja ehkä jopa tulevaisuuden trendin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei esimerkiksi kehittäillä oleva Lehtokoto ole mikään kommuuni, jossa kaikki tehdään yhdessä. Se on aivan tavallista omakotielämää Rovaniemellä. Pihapiirit ja isot tontit takaavat jokaiselle oman rauhan ja turvallisen itsenäisyyden. Yhteisöllisyys luo turvaa ja mahdollistaa arkeen tarvittavia asioita. Se on matalan kynnyksen mahdollisuus osallistua ja saada tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Nykyaikainen elämä maalla voi olla uskomattoman sujuvaa. Kun valokuitu takaa etätyön, kimppakyydit helpottavat logistiikkaa ja älykoti hoitaa lämmityksen, jää jäljelle se olennaisin: luonnonrauha, tilaa hengittää ja yhteisö, joka välittää.



Tule mukaan rakentamaan unelmaa

Haluatko olla mukana murtamassa maaseutuasumisen paradoksia?

Järjestämme Unelmakoto-työpajan tonteista ja rakentamisesta kiinnostuneille lauantaina 28.11.2026 klo 12–15 Lehtojärven kylätalolla (Lehtojärventie 99).

Ohjelmassa on myös asiantuntijakeskustelua älykkään kylän konsepteista ja yhteisöllisyyden tuomista mahdollisuuksista moderniin maaseutuasumiseen.

  • Osallistu keskusteluun ja tutustu muihin potentiaalisiin rakentajiin ja maaseutuasumisesta kiinnostuneisiin
  • Juomme yhdessä kahvit kylätalolla
  • Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus käydä tutustumassa tontteihin paikanpäällä

Share